Joskus (ihanteellisissa tilanteissa) käy niin, että heti kun neuleet hyppäävät puikoilta, pääsevät ne samoin tein käyttöön. Näin kävi näille perussormikkaille.

Lankavarastossa pyöri pitkään yksi kerä ruskean sävyistä Fabelia. Niin paljon en pätkävärjätyistä langoista tykkää, että olisin tilannut lisää isompaan työhän. Tämänkin kerän olin saanut joskus lankatilauksen kylkiäisenä. Aina lankoja penkoessa kerä tuli vastaan ja mietin, että mitä yhdestä 50 g kerästä voisi tehdä. Ja tulihan se sieltä kun tarpeeksi mietti: sormikkaat! Kerä riitti juuri ja juuri, aivan yhtä pitkiä varsia en tosin tehnyt kuin ohjeessa oli.

Nukkaantuneetkin nämä sormikkaat ovat jo vähän kun kerkisivät olla koko pitkälle jatkuneen syksyn käytössä. Mutta ainakin oli onnistunut tuotos, ja taivutti ajatuksia ehkä jatkossakin käyttämään pätkärääkättyjä lankoja.

Ohje: Drops sormikkaat
Lanka: Fabel, ruskea-mix
Puikot: sukkapuikot 2,5 mm

-

-

-

-

Tämä pipo ehti odotella jo jonkin aikaa talvikelejä ennen käyttöön pääsyään, mutta jäi silti kuvaamatta. Marjo trokasi minulle viime keväänä Novitan tehtaanmyymälästä jo kaupoista loppunutta Isoveljen keltaista sävyä, josta muotoutui Beaumonde-inspired Hat. Lankaa jäi vielä sen verran, että lapasetkin syntyisivät pipon kaveriksi, mutta ne odottakoon aikaa otollisempaa.

Ohje: Beaumonde-inspired Hat
Lanka: Novita Isoveli
Puikot: jääneet unholaan

Jaa Facebookissa

Edellisestä päivittämisestä on luvattoman pitkä aika, vaikka neulerintamalla onkin ollut aktiivista. Oman panoksensa antavat kyllä kovat pakkasetkin, jotka vain patistavat viltin alle puikkojen ääreen!

Ensimmäisenä esittelyyn pääsevät ajankohtaisimmat eli joulun lahjonnat. Suuria projekteja ei tälle joululle ollut, vain jotain pientä mukavaa. Kunnon kuvia en muistanut (taaskaan) ennen pukinkonttiin päätymistä ottaa, joten pahoittelut jo etukäteen.

~ ~ ~ ~ ~

Kummitytölle postin välityksellä matkasivat Bella’s mittens -lapaset. Olen itse lukenut Twilight-kirjasarjan alusta loppuun ja ohje olikin jo valmiiksi korvan takana omaa käyttöä varten. Lankana käytin Novitan 7-veljestä, joka on ohjetta ohkaisempaa. Näin sain ilman sen kummempia muunnoksia pienennettyä lapasten mallin 12-vuotiaan tytön käteen.

-

Ohje: Bella’s mittens (Ravelry)
Lanka: Novita 7-veljestä
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

~ ~ ~ ~ ~

Äidin pakettiin päätyi (Hehkuvan Talviteen kanssa) Druidess beret -baskeri. Lankana käytin New Lanarkin Donegal Silk Tweediä, joka oli itselle uusi tuttavuus. New Lanarkin nettiputiikista tilaaminen on helppoa ja värivalikoima kattava. Langat eivät ole hinnalla pilattuja ja toimituskin tapahtui sujuvasti. Double-knitting -paksuinen on villaisuudessaan miellyttävää neuloa ja neulepinnasta tulee eläväistä. Sopii hyvin palmikkoneuleeseen! Täältä tulee varmasti tilattua useamminkin.

Baskerin ohje löytyi jälleen Ravelryn kautta (miten sitä ennen selvittiinkään ilman…) ja tekijä on Princess Pea. Puikot olisivat voineet olla suuremmatkin, mutta neuleesta tuli ainakin napakkaa.

Ohje: Druidess beret (Ravelry)
Lanka: New Lanark Donegal Silk Tweed (paksuus double-knitting, väri russet)
Puikot: 2,5 mm pyöröpuikot

~ ~ ~ ~ ~

Pariinkin eri pakettiin pääsivät risusta ja pajusta tehdyt pannunaluset. Pannunalunen on sidottu rautalangalla ja risumattoon lisäsin tasaisin välein yhden kuivatun pajun.

Parempia kuvia on toiveissa heti kun pääsen paparazzaamaan kohteita lähietäisyydeltä!

Jaa Facebookissa

Miehen armeijan tyylinen neule on ollut puikoilla jo todella kauan, vaikka toki lupailinkin sen valmistuvan jo viime talveksi… Nyt itse neule on vihdoin valmis, mutta ongelmaksi ovat muotoutuneet kyynär- ja olkapaikat. Olen kiertänyt kangaskauppoja ja etsinyt sopivaa metsänvihreää jäykähköä kangasta tarkoitukseen, mutta mitään ei löydy. On vain liian ohkaisia, väärän värisiä tai väärän laatuisia kankaita. Mutta metsästys jatkuu yhä. Jos ei kangasta löydy, täytynee ruveta kaivelemaan kirppareita sopivan tuhottavan vaatekappaleen toivossa. Käyttöön villapaita onneksi on päätynyt jo ilman paikkojakin.

Neuleen tein ottamalla mitat meillä käväiseestä alkuperäisestä intin villapaidasta, mutta 7-veikkaan en lankana ollut täysin tyytyväinen. Ohuempi Nalle olisi sopinut tähän paljon paremmin. Tästä versiosta tuli siis kohtalaisen löysä ja paksu esikuvaansa verrattuna, mutta vielähän sitä on mahdollista muotoilla.

Pyrin kirjoittamaan army-villapaidan ohjeen puhtaaksi piakkoin ja julkaisemaan täälläkin, mikäli joku sitä haluaa hyödyntää. Parannusehdotuksetkin otetaan vastaan!

Jaa Facebookissa

Syksyn piristykseksi Marjo houkutteli (olin aika helppo tapaus) minut mukaan paikallisen käsityökeskuksen hopeasavikurssille. Ja kuinkas sitten kävikään…

Hopeasavi on kohtalaisen uusi keksintö Japanista ja sen avulla tällainen ensikertalainenkin pystyy tekemään kauniita hopeakoruja. Hopeasavi muodostuu kierrätettävistä jätemateriaaleista yli jääneestä hopeapölystä, sideaineesta sekä vedestä. Sitä pystyy muokkaamaan muovailiuvahan tai esim. askartelumassan tapaan. Muotoiluvaiheessa hopeasaveen pystyy upottamaan erilaisia kiviä tai muita hopeisia korunosia. Itse laitoin riipuslenkin sekä zirkonian.

Muotoilun jälkeen koru kuivataan vaikkapa hiusten kuivaajalla, jolloin siitä haihtuu savessa oleva vesi. Tämän jälkeen hiotaan ylimääräiset rosot pois, kunnes muoto on mieleinen. Hionnan jälkeen koru poltetaan 650-870 asteessa esim. polttouunissa tai kaasuliekillä. Polton aikana loputkin hopeasaven sidosaineet palavat pois ja jäljelle jää 99,99 % hopeaa.

Polttamisen jälkeen koru kiillotettiin ja lopulta liotin sen rikkimaksassa, jolloin siihen loppukiillotuksen jälkeen jäi tummat urien pohjat korostamaan kuvioita.

Tuollainen yhden illan kurssi kesti noin 4 tuntia ja sen aikana ehti mainiosti tekemään yhden riipuksen. Kuvan koruun kului 5 grammaa hopeasavea.   Tämä kyseinen malli on valmiista muotista, joita oli runsas valikoima. Arvelin ensimmäisen korun kohdalla tehdä helpon ratkaisun, että varmasti onnistuu. Lisääkin kiinnostaisi opetella, kenties seuraavaksi sormuksia ja korviksia pidemmällä viikonloppukurssilla.

Jaa Facebookissa

Isälle, jolla on jo kaikkea, on kovin vaikea keksiä syntymäpäivälahjaa. Jotain kuitenkin puuttuu myös omalta kokemuslistalta: sukat Suomen lampaan villasta. Lähimmästä lankakaupasta löytyi onneksi heti raaka-aineet, pari vyyhtiä Pirtin kehräämön karstalankaa (140 TEX x 2).

Seuraava ongelma oli sopiva ohje, sitä etsin ja kokeilin ja kokeilin, kunnes löytyi juuri oikea: Petäjä-sukat Ullasta. Jo ohjeen nimi sopii hyvin supisuomalaiselle miehelle ja mallineule on simppeli, muttei kuitenkaan ihan tavallinen.

Sukat on tehty mallin mukaan pohjaa lukuunottamatta. Karstalangan kestävyys ei ole sekoitelankojen luokkaa, joten jotain ekstraa piti pohjaan keksiä. Mietin kaksinkertaisella langalla neulomista, mutta pelkästään pohjassa sen käyttö olisi vähän hankalaa ja kokonaan kaksinkertaista kärkiosaa en halunnut. Pitkään pyörittelin koko pohjan tekemistä kantapään vahvistetulla neuleella ja ryhdyinkin sitten tuumasta toimeen. Ja hyvähän siitä tuli. Kestävyyden lisäksi sukan pohja on mukavan pehmoinen. Tietysti pinta ei ole yhtä tasaista kuin sileässä neuleessa, mutta koska mallineuleessa tuli samansuuntaista kuviota vahvempana, ei tämä haittaa ollenkaan. Sukan koko on kutakuinkin 44-45, eli olihan tuohon lapioon pituutta neulottava.

Lankaa jäi vielä toisten sukkien verran jäljelle, joten ehkä hemmottelen vielä itseänikin pässinpökkimillä sukkasilla.

Ja suonette anteeksi tummat kuvat, pimenevät syysillat eivät anna armoa…

Jaa Facebookissa

Tangled Yoke Cardiganin tuhkasta nousevat kuin Feeniks konsanaan Jared Floodin hurmaavat sormikkaat. Designer Knitting winter 08/09 -numerossa julkaistut palmikkosormikkaat pistivät heti silmään lehteä ensi kertoja selaillessa. Ja mikäs parempi langaksi kuin monessa liemessä keitetyt Dropsin Silke-Tweedit. Eivät varmasti tämän käsittelyn jälkeen enää säikähdä.

Harvinaista kyllä sain sormikkaat kohtalaisen kivuttomasti valmiiksi vaikka tein ne yksi kerrallaan. Villasukkien kohdalla tämä on ylitsepääsemätön ongelma, mutta kenties ohje oli nyt sen verran houkutteleva ja mielenkiintoinen, että valmista tuli nopeasti. Ohjeessa on muuten muutama virhe, joten kannattaa tehdessään ensin tarkistaa ne lehden nettisivuilta. Järkeilemällä ne huomaa aika pian.

Seuraavaksi pääsin silittelemään näitä. Ihanan karhean rouheaa ja se tuoksu…

Mutta siitä lisää seuraavalla kerralla.

Jaa Facebookissa