Jaana on maaliskuu 14th, 2010

Marjon kanssa kävimme jälleen sivistämässä itseämme hopeasaven jatkokurssilla. Erittäin ergonomisessa työasennossa selkä mutkalla ja nenä kiinni tehtävässä työssä kului tällä kertaa kuusi tuntia. Ja silti tuntui, että päivä loppui kesken.

Uusia tekniikoita on aina hienoa opetella ja hopeasavesta on vielä todella paljon opittavaa.

Sormus on tehty filigraani-tekniikalla eli pursottamalla ruiskusta hopeasavea puisen sormuskapulan ympärille. Käytössä oli 10 g ruisku, josta sormukseen kului vähän yli puolet. Pursotin ensin muutaman kierroksen pohjaksi, jonka jälkeen kuivatin sormuksen. Seuraavaksi kiinnitin mukaan kolme kirkasta zirkoniaa ja pursotin vielä pari kerrosta kiinnitykseksi.

Täytyy sanoa, että tämä tekniikka vaatii keskittymistä. Ja vakaata kättä. Käden vakaudessa on itselläni vielä paljon parannettavaa… Kun joutuu pyörittämään toisella kädellä sormuskapulaa ja toisella kädellä sekä ohjaamaan hopeasavi-ruiskua sopiviin koukeroihin että pursottamaan tasaisena nauhana, toivoi moneen kertaan että oispa kolme kättä!

Sormuksen piti kutistua poltossa kolme kokoa, mutta se kutistuikin lähes viisi, joten viilaa sai käyttää sisäpuolelta aika ronskilla kädellä. Onneksi paksuutta oli reilusti, joten viilaamisvaraakin löytyi. Kiillottelin sormusta vielä kotona metallipuikolla ja tulipa testattua, että paremman puutteessa myös hiekkapaperi puree hopeaan. Jouduin nimittäin vielä kotonakin vielä vähän hiomaan sisäpuolta suuremmaksi.

Samasta ruiskusta sain tehtyä myös riipuksen ja korvikset, mutta niistä sitten enemmän kun saan nekin viimeisteltyä valmiiksi. Uudelle jatkokurssille on myös haaveita, sillä vaikka itselle hopeasavea voisi tilatakin, on kurssipaikalla valmiina kaikki tarvittavat työvälineet ja polttouuni sekä tietysti ohjaaja jolta voi kysyä neuvoa. Eli jatkoa on toivon mukaan luvassa…

Jaana on tammikuu 31st, 2010

Tammikuun pakkasiin sattuivat paritkin syntymäpäivät ja sankarit saivat lahjaksi… risuja!

Risuvati on tehty aluksi ihan perinteiseen tyyliin spiraalina, ja koska kevät on jo ihan nurkan takana (näin ainakin lumituiskusta huolimatta uskottelen itselleni), tein reunuksen kukan terälehdiksi. Voisin kuvitella ainakin pääsiäisruohon näyttävän tässä aika kivalta.

Risu jota käytin oli tällä kertaa aika vaihtelevanlaatuista, joka näkyy sitten rakosina punoksen väleissä. Seassa oli sekä riippaoksaista että tavallista rauduskoivun oksaa, joissa osassa oli vielä norkkojakin mukana. Norkot tosin koitin leikata aika tarkkaan pois, etteivät ne kuivuessaan rupea karisemaan.

Pannunaluset on tehty samalla tyylillä kuin joululahjoissa vilahtaneetkin. Eli rautalankapunos kolmessa kohtaa ja kahden risunipun välein kiinnitetään yksi paju. Pajut joita käytin olivat jo kuivia, jottei rautalankapunos löysty pajun kuivuessa. Vihreät pajut olivat tällä kertaa vähissä, ne erottuisivat parhaiten risupinnasta, mutta hyvä näinkin.

P.S. Kävin muuten minäkin kurkkaamassa Marttojen ja Novitan sukkarekkaan! Mukaan tarttui pari kerää Tico Ticoa ja Nallen marjaretkeä. Eikä voinut kuin ihmetellä sitä vauhtia millä rekassa sukkia neulottiin…

Jaana on tammikuu 13th, 2010

Joskus (ihanteellisissa tilanteissa) käy niin, että heti kun neuleet hyppäävät puikoilta, pääsevät ne samoin tein käyttöön. Näin kävi näille perussormikkaille.

Lankavarastossa pyöri pitkään yksi kerä ruskean sävyistä Fabelia. Niin paljon en pätkävärjätyistä langoista tykkää, että olisin tilannut lisää isompaan työhän. Tämänkin kerän olin saanut joskus lankatilauksen kylkiäisenä. Aina lankoja penkoessa kerä tuli vastaan ja mietin, että mitä yhdestä 50 g kerästä voisi tehdä. Ja tulihan se sieltä kun tarpeeksi mietti: sormikkaat! Kerä riitti juuri ja juuri, aivan yhtä pitkiä varsia en tosin tehnyt kuin ohjeessa oli.

Nukkaantuneetkin nämä sormikkaat ovat jo vähän kun kerkisivät olla koko pitkälle jatkuneen syksyn käytössä. Mutta ainakin oli onnistunut tuotos, ja taivutti ajatuksia ehkä jatkossakin käyttämään pätkärääkättyjä lankoja.

Ohje: Drops sormikkaat
Lanka: Fabel, ruskea-mix
Puikot: sukkapuikot 2,5 mm

-

-

-

-

Tämä pipo ehti odotella jo jonkin aikaa talvikelejä ennen käyttöön pääsyään, mutta jäi silti kuvaamatta. Marjo trokasi minulle viime keväänä Novitan tehtaanmyymälästä jo kaupoista loppunutta Isoveljen keltaista sävyä, josta muotoutui Beaumonde-inspired Hat. Lankaa jäi vielä sen verran, että lapasetkin syntyisivät pipon kaveriksi, mutta ne odottakoon aikaa otollisempaa.

Ohje: Beaumonde-inspired Hat
Lanka: Novita Isoveli
Puikot: jääneet unholaan

Jaana on tammikuu 9th, 2010

Edellisestä päivittämisestä on luvattoman pitkä aika, vaikka neulerintamalla onkin ollut aktiivista. Oman panoksensa antavat kyllä kovat pakkasetkin, jotka vain patistavat viltin alle puikkojen ääreen!

Ensimmäisenä esittelyyn pääsevät ajankohtaisimmat eli joulun lahjonnat. Suuria projekteja ei tälle joululle ollut, vain jotain pientä mukavaa. Kunnon kuvia en muistanut (taaskaan) ennen pukinkonttiin päätymistä ottaa, joten pahoittelut jo etukäteen.

~ ~ ~ ~ ~

Kummitytölle postin välityksellä matkasivat Bella’s mittens -lapaset. Olen itse lukenut Twilight-kirjasarjan alusta loppuun ja ohje olikin jo valmiiksi korvan takana omaa käyttöä varten. Lankana käytin Novitan 7-veljestä, joka on ohjetta ohkaisempaa. Näin sain ilman sen kummempia muunnoksia pienennettyä lapasten mallin 12-vuotiaan tytön käteen.

-

Ohje: Bella’s mittens (Ravelry)
Lanka: Novita 7-veljestä
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

~ ~ ~ ~ ~

Äidin pakettiin päätyi (Hehkuvan Talviteen kanssa) Druidess beret -baskeri. Lankana käytin New Lanarkin Donegal Silk Tweediä, joka oli itselle uusi tuttavuus. New Lanarkin nettiputiikista tilaaminen on helppoa ja värivalikoima kattava. Langat eivät ole hinnalla pilattuja ja toimituskin tapahtui sujuvasti. Double-knitting -paksuinen on villaisuudessaan miellyttävää neuloa ja neulepinnasta tulee eläväistä. Sopii hyvin palmikkoneuleeseen! Täältä tulee varmasti tilattua useamminkin.

Baskerin ohje löytyi jälleen Ravelryn kautta (miten sitä ennen selvittiinkään ilman…) ja tekijä on Princess Pea. Puikot olisivat voineet olla suuremmatkin, mutta neuleesta tuli ainakin napakkaa.

Ohje: Druidess beret (Ravelry)
Lanka: New Lanark Donegal Silk Tweed (paksuus double-knitting, väri russet)
Puikot: 2,5 mm pyöröpuikot

~ ~ ~ ~ ~

Pariinkin eri pakettiin pääsivät risusta ja pajusta tehdyt pannunaluset. Pannunalunen on sidottu rautalangalla ja risumattoon lisäsin tasaisin välein yhden kuivatun pajun.

Parempia kuvia on toiveissa heti kun pääsen paparazzaamaan kohteita lähietäisyydeltä!

Jaana on marraskuu 2nd, 2009

Miehen armeijan tyylinen neule on ollut puikoilla jo todella kauan, vaikka toki lupailinkin sen valmistuvan jo viime talveksi… Nyt itse neule on vihdoin valmis, mutta ongelmaksi ovat muotoutuneet kyynär- ja olkapaikat. Olen kiertänyt kangaskauppoja ja etsinyt sopivaa metsänvihreää jäykähköä kangasta tarkoitukseen, mutta mitään ei löydy. On vain liian ohkaisia, väärän värisiä tai väärän laatuisia kankaita. Mutta metsästys jatkuu yhä. Jos ei kangasta löydy, täytynee ruveta kaivelemaan kirppareita sopivan tuhottavan vaatekappaleen toivossa. Käyttöön villapaita onneksi on päätynyt jo ilman paikkojakin.

Neuleen tein ottamalla mitat meillä käväiseestä alkuperäisestä intin villapaidasta, mutta 7-veikkaan en lankana ollut täysin tyytyväinen. Ohuempi Nalle olisi sopinut tähän paljon paremmin. Tästä versiosta tuli siis kohtalaisen löysä ja paksu esikuvaansa verrattuna, mutta vielähän sitä on mahdollista muotoilla.

Pyrin kirjoittamaan army-villapaidan ohjeen puhtaaksi piakkoin ja julkaisemaan täälläkin, mikäli joku sitä haluaa hyödyntää. Parannusehdotuksetkin otetaan vastaan!

Jaana on syyskuu 30th, 2009

Syksyn piristykseksi Marjo houkutteli (olin aika helppo tapaus) minut mukaan paikallisen käsityökeskuksen hopeasavikurssille. Ja kuinkas sitten kävikään…

Riipus hopeasavestaHopeasavi on kohtalaisen uusi keksintö Japanista ja sen avulla tällainen ensikertalainenkin pystyy tekemään kauniita hopeakoruja. Hopeasavi muodostuu kierrätettävistä jätemateriaaleista yli jääneestä hopeapölystä, sideaineesta sekä vedestä. Sitä pystyy muokkaamaan muovailiuvahan tai esim. askartelumassan tapaan. Muotoiluvaiheessa hopeasaveen pystyy upottamaan erilaisia kiviä tai muita hopeisia korunosia. Itse laitoin riipuslenkin sekä zirkonian.

Muotoilun jälkeen koru kuivataan vaikkapa hiusten kuivaajalla, jolloin siitä haihtuu savessa oleva vesi. Tämän jälkeen hiotaan ylimääräiset rosot pois, kunnes muoto on mieleinen. Hionnan jälkeen koru poltetaan 650-870 asteessa esim. polttouunissa tai kaasuliekillä. Polton aikana loputkin hopeasaven sidosaineet palavat pois ja jäljelle jää 99,99 % hopeaa.

Riipus hopeasavestaPolttamisen jälkeen koru kiillotettiin ja lopulta liotin sen rikkimaksassa, jolloin siihen loppukiillotuksen jälkeen jäi tummat urien pohjat korostamaan kuvioita.

Tuollainen yhden illan kurssi kesti noin 4 tuntia ja sen aikana ehti mainiosti tekemään yhden riipuksen. Kuvan koruun kului 5 grammaa hopeasavea.   Tämä kyseinen malli on valmiista muotista, joita oli runsas valikoima. Arvelin ensimmäisen korun kohdalla tehdä helpon ratkaisun, että varmasti onnistuu. Lisääkin kiinnostaisi opetella, kenties seuraavaksi sormuksia ja korviksia pidemmällä viikonloppukurssilla.