Jaana on 31 elokuun, 2011

Liian lyhyt kesä on vilahtanut niin nopeasti, että blogi on väistämättä jäänyt unholaan.

Pajupirtin Kaisa polkaisi kesäkuussa käyntiin kesähaasteen, jossa oli tarkoitus tehdä luonnonmateriaaleista kaikkea kivaa. Haaste kestää elokuun loppuun, hyvissä ajoinhan tässä ollaan…

Kesämökin ulkovessa sai uuden sinisen sisävärin ja siinä samalla teki mieli lisätä jotain kivaa seinillekin. Pitkään marinoitunut ristipistotyö sopi tänne kuin nenä päähän. Valmiin työn kanssa sitten kiertelin mökin nurkkia ja varastoja, että mistäs sopivat kehykset taikoisi. Puuliiterin nurkassa oli pino sytykkeeksi tuotuja tuohilevyjä ja johan välähti!

Leikkasin siis vain työn kokoisen aukon tuoheen ja nakuttelin kehyksen työhön ja samalla seinäänkin kiinni. Ulkohuussin tunnelmaan tuli juuri sopivat raamit.

Pellavasta ompelin vielä vessapaperitelineen ja siihenkin tuosta samaisesta tuohesta kieputin ripustusrinkulan. Eli kastelin tuohenpätkän, laitoin rullalle ja jätin kuivumaan.

Ja tässä vielä kuva koko uudistuneesta huussista. Huomatkaa muuten takaseinällä oleva taulu (kuva aukeaa klikkaamalla suuremmaksi). Se on miehen mummin aarteita aikojen takaa ja omaa sitä nostalgiaa, jota ei ihan joka paikasta löydy.

Vaikka kesästä tykkäänkin, on tätä syksyäkin jo odotettu. Alkaa aika jolloin illat pimenee, kynttilöitä saa polttaa ilman oudoksuvia katseita ja neuleet kelpaa taas vaatetukseksi. Tykkään. Selvä syksyn merkki on myös se, että neulekerhot alkavat jälleen. Sinne suunta siis huomenna…

Jaana on 23 tammikuun, 2011

Ajatus Starsky-neuletakkiin lähti ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Aina on ollut tarvetta rennolle monikäyttöiselle neuletakille ja pitkään tuo nimenomainen ohje on tekolistalla ollutkin. Viimekeväisestä Dropsin alesta tarttui sitten mukaan neuletakin verran luonnonvalkoista Alaska-lankaa, joka olikin Starskyn ohjeeseen juuri passeli ilman minkäänlaisia muunnoksia.

Ohje: Starsky (Knitty), koko S
Puikot: 6 mm
Lanka: Drops Alaska

Pituutta tein vähän ohjeessa neuvottua enemmän, että selkä pysyy varmasti lämpimänä. Muutoin tein ohjeen mukaan

Alaska on perin löyhäkierteistä lankaa, joten kuviosta näytti neuloessa väkisinkin tulevan vähän muhkurainen. Kastelu ja muotoonkuivatus kuitenkin auttoivat kummasti ja neuletakki miellyttää nyt ihan mukavasti omaakin silmää. Lankakin piti kastelun jälkeen hyvin muotonsa eikä virunut tai venynyt puoleen eikä toiseen. Hyvä ja lämmin takki ja käytössäkin testattu toimivaksi.

Sit tuli kuvattavalle kylymä! Ei tässä neuleessa nyt kuitenkaan -15 asteen pakkasessa tarkene…

Jaana on 20 tammikuun, 2011

Mitä lapasille tapahtuu sitten kun ne kuluvat puhki?

Omistan niin paljon lapasia, pipoja ja sukkia, että tähän ongelmaan ei omassa huushollissa (jossa siis on noin vuosikymmen vierähtänyt) ole vielä törmännyt. Tai on tavallaan, mutta tähän asti olen vain haudannut ne irvistävät lapaset muiden alle ja arvellut korjaavani ne vielä joskus.

Mutta entä sitten kun korjaaminen ei auta? On vain järkevämpää tehdä uudet. Voiko itse (tai jonkun muun läheisen) neulomat lapaset heittää vain kylmästi pois? Jotenkin se tuntuu vieraalta. Mutta ei tässä nyt oikein hautaamaankaan kehtaa ruveta, nehän ovat kuitenkin vain lapaset. Ja jos keinokuitua on mukana, eihän se maadukaan.

Olen miettinyt joskus, että jos lapaset ovat 100 % villaa, voiko ne laittaa biojätteeseen. Onko kukaan perehtynyt asiaan tarkemmin?
Jotenkin voisi kuvitella, että jos villa ei ole värjättyä, täyttä luonnontuotettahan se on. Värit voivat sitten taas vaikuttaa asiaan.

Ei tässä varmaan muu auta, turhista rikkinäisistä lapasista on kuitenkin luovuttava. Lasken lapaset hellästi sekajäteroskikseen ja pidän pienen hiljaisen hetken.

Jääkä hyvästi, rakkaat lapaset. Lämmititte sormiani ansiokkaasti tuiskussa ja pakkasessa. Tulen ikävöimään teitä kovin.

Jaana on 18 tammikuun, 2011

Vielä on yksi joululahja esittelemättä eli kummipojalle tehty Jussi-paita. Olen tehnyt vuosien varrella useammankin salmiakkikuvioisen paidan ynnä muuta härpäkettä Jussi-kuvioilla, joten malli alkoi olla jokseenkin tuttu.

Muutama vuosi oli väliä ja nyt jaksoikin taas perehtyä uuteen Jussi-paitaan. Viimeksi kun tein kummipojalle Jussi-paidan, oli koko n. 2-3-vuotiaalle eikä neulomisen määrä päätä huimannut. Poika on nyt 8,5-vuotias ja paidan koko oli 160 cm… Niinpä, vähän enemmän mittaa. Paita oli lähestulkoon sopiva, ihan vähän vain jäi kasvun varaa, hyvällä tuurilla vielä ensi talven mahtuu hyvin päälle. Mutta onneksi oli kovin mieluinen ja heti vedettiin päälle kun paketti aukesi.

Ohje: Monen koon jussi-paidat, Novita
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 4mm Addin pyöröt

Aikaisemmat Jussi-paidat olen tehnyt vähän soveltamalla sitä sun tätä ohjetta, mutta onneksi tähän hoksasin tuon Novitan ohjeen. Se löytyy ilmaisena Novitan nettisivuilta.

Mutta eiköhän tässä ollut taas jussia hetkeksi aikaa, ei oo niin herkkua tuo salmiakkiraidan neulominen.

Jaana on 4 tammikuun, 2011

Talven mittaan on syntynyt päänlämmittimiäkin, tosin vähän leudompaan keliin kuin joulun tienoon -30 astetta…

Lina-pipon ohjetta olen katsellut jo jonkin aikaa sillä silmällä. Siitä tulikin sopiva ulkoilupipo pikkupakkaseen.

Ohje: Lina
Lanka: New Lanark Wool, Donegal Silk Tweed (double knitting), väri okre
Puikot: 4 mm pyöröpuikot

Kuvat eivät ole järin valoisia, mutta sitähän se tahtoo talvipäivänseisauksen aikoihin olla. Joko minulla on tosi matala pää tai sitten käsiala heitti johonkin suuntaan, mutta sain tehdä yhden toiston vähemmän kuin ohjeessa, vaikka syvistä pipoista tykkäänkin.

Toinen pipo syntyi ex-tempore, kun halusin uuden löysän myssyn erääseen pikkujouluun. Aloitin edellisenä iltana ja päättelin & prässäsin seuraavana aamuna. Hipoo omia ennätyksiä…

Ohje: Shakti-myssy alkuperäisenä ja Ravelryssa
Lanka: New Lanark Wool, Donegal Silk Tweed (double knitting), väri russet
Puikot: 5 mm sukkapuikot

Koska myssyllä oli kiire, laitoin sen pääteltyäni sopivan pahviympyrän päälle ja prässäsin siinä. Neuloksesta tuli prässättynä vähän liian litteä minun makuun, joten vielä voisi ajan kanssa kastella koko hoidon ja antaa kuivua muotoonsa. Se voisi tehdä päähineestä myös enemmän myssymäisen eikä baskerimaisen niinkuin se nyt on.

Jaana on 29 joulukuun, 2010

Vaikka jouluneulomukset ovatkin työllistäneet loppuvuotta kiitettävästi, on muutakin toimintaa pajalla ollut.

Yksi ilta neuloessa rupesin miettimään, millaisia korviksia saisi virkaten aikaiseksi. Pähkäilin korviksiin sopivia virkkausmalleja kunnes tulin vilkaisseeksi Räveltämön tarjontaa asiasta. Ja sitähän löytyi! Paikka on pullollaan ohjeita virkaten tai neuloen toteutetuista korviksista.

Tässä nyt alkuun kaksi kokeilua, toivottavasti innostun tekemään näitä vielä lisääkin.

Ensimmäisenä korvismalli Dainty Earrings. Lankana käytin rihmanohutta Evillan liukuvärjättyä villalankaa, todennäköisesti vahvuudeltaan 8/2. Värinä oli ruskean eri sävyjä, mutta koska lankaa meni korviksiin olemattoman vähän, ei väri ehtinyt vaihtumaan. Tukea antamassa yläosassa puuhelmi.

Toisena kokeiluna olivat Pica de Flores -korvikset. Näissäkin on käytetty Viron villalankaa, vahvuudeltaan hieman paksumpaa. Ja seurana jälleen puuhelmiä.

Kumpiakaan korviksia en ole vielä tärkännyt, mutta ainakin nuo vaaleat kaipaisivat tukevoitusta. Ne ovat ”naturellina” sen verran kevyet, että ovat korvissa ollessaan aina vähän vinksin vonksin.

Alkutalvesta kävimme Breltsun kanssa Joensuun Taitokeskuksen pronssi- ja hopeasavikurssilla sekä emalikorukurssilla (joo, meikäläinen on vähän hitaammanpuoleinen päivitystahdissaan…)

Emalikorukurssin tuotokset eivät vielä(kään) ole jalostuneet kokonaiseksi koruksi. Pronssisavi oli kuitenkin suosiollisempi materiaali ja tähän riipukseen olenkin ollut kovin tyytyväinen:

Pronssisavesta muotoilin pyöreän läpyskän, johon painoin tekstuurilevyllä kuvioita. Nauhana toimii keinonahkainen nyöri.

Pronssisavi on valitettavasti poltettaessa vähän arvaamaton materiaali ja arvioisin, että lähes puolet kurssilaisten töistä epäonnistui polton yhteydessä. Sinänsä harmi, sillä hinnaltaan pronssisavi on hopeasavea huomattavasti edullisempaa.

Joulun jälkeinen aika on ainakin neulojan kannalta kivaa, kun pääsee lahjaneuleiden jälkeen taas tekemään jotain itselle. Ja mikäs tässä tehdessä, kun neuloja osti itselleen joululahjaksi nämä